Hiivan alkoholikäyminen

Hiivasolut voivat tuottaa energiaa joko aerobisesti soluhengityksellä tai hapettomissa oloissa alkoholikäymisen avulla. Käymisreaktioissa tapahtuu aluksi solulimassa glykolyysi, jossa glukoosi pilkotaan kahdeksi palorypälehappomolekyyliksi. Tässä reaktiossa vapautuu pieni määrä energiaa. Jos happea ei ole saatavana, palorypälehaposta poistuu hiilidioksidia ja siihen liittyy vetyä, jolloin syntyy etanolia.

Tutkimme hiivasienen alkoholikäymistä valmistamalla pullataikinan tyyppisen seoksen (vesi, kuivahiiva, vehnäjauho ja x g sokeria). Taikinassa happea ei ole juuri tarjolla, joten hiiva tuottaa energiaa käymisreaktiolla. Seurasimme käymisreaktion etenemistä mittaamalla tuotetun hiilidioksidin määrää.

Sokerin määrä taikinoissa vaihteli seuraavasti:

1. 0 g

2. 5 g

3. 10 g

4. 20 g

5. 30 g

6. 40 g

Alkoholikäyminen eri sokerimäärillä näkyy yllä olevassa kaaviossa.

Taikina, joka sisälsi 0 g sokeria tuotti tasaisesti alkoholia 30 minuuttiin asti. Vaikka sokeria ei ollut, hiivasolut pilkkoivat glukoosiksi jauhon tärkkelyksestä. Taikina, jossa sokeria oli 5 g, kohosi nopeimmin, mutta kohoaminen hiipui 20 minuutin jälkeen. Sokeria oli hiivan kannalta sopiva määrä. Myös 10 g sokeria sisältävä taikina nousi tasaisesti koko mittausajan. Sen sijaan taikinan, joissa sokeria oli 20 ja 30 g, nousivat vain vähän ja 40 g sokeria sisältänyt taikina ei noussut ollenkaan. Hiivasolut todennäköisesti kuivuivat liian väkevässä ympäristössä, koska vesi siirtyy solusta osmoosia avulla laimeammasta väkevämpään liuokseen.